sijaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasijaaminen (38)
- teonnimi verbistä sijata
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sijaaminen | sijaamiset |
genetiivi | sijaamisen | sijaamisten sijaamisien |
partitiivi | sijaamista | sijaamisia |
akkusatiivi | sijaaminen; sijaamisen |
sijaamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sijaamisessa | sijaamisissa |
elatiivi | sijaamisesta | sijaamisista |
illatiivi | sijaamiseen | sijaamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sijaamisella | sijaamisilla |
ablatiivi | sijaamiselta | sijaamisilta |
allatiivi | sijaamiselle | sijaamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sijaamisena (sijaamisna) |
sijaamisina |
translatiivi | sijaamiseksi | sijaamisiksi |
abessiivi | sijaamisetta | sijaamisitta |
instruktiivi | – | sijaamisin |
komitatiivi | – | sijaamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sijaamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
sijaamis- |