Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

sileys (40)[1]

  1. se, että on sileä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsileys/ tai /ˈsiley̯s/
  • tavutus: si‧le‧ys / si‧leys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sileys sileydet
genetiivi sileyden sileyksien
partitiivi sileyttä sileyksiä
akkusatiivi sileys;
sileyden
sileydet
sisäpaikallissijat
inessiivi sileydessä sileyksissä
elatiivi sileydestä sileyksistä
illatiivi sileyteen sileyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sileydellä sileyksillä
ablatiivi sileydeltä sileyksiltä
allatiivi sileydelle sileyksille
muut sijamuodot
essiivi sileytenä sileyksinä
translatiivi sileydeksi sileyksiksi
abessiivi sileydettä sileyksittä
instruktiivi sileyksin
komitatiivi sileyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo sileyde-
vahva vartalo sileyte-
konsonantti-
vartalo
sileyt-

Etymologia muokkaa

sanan sileä vartalosta sile- ja suffiksista -ys

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • sileys Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40