sinetöiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasinetöiminen (38)
- teonnimi verbistä sinetöidä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sinetöiminen | sinetöimiset |
genetiivi | sinetöimisen | sinetöimisten sinetöimisien |
partitiivi | sinetöimistä | sinetöimisiä |
akkusatiivi | sinetöiminen; sinetöimisen |
sinetöimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sinetöimisessä | sinetöimisissä |
elatiivi | sinetöimisestä | sinetöimisistä |
illatiivi | sinetöimiseen | sinetöimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sinetöimisellä | sinetöimisillä |
ablatiivi | sinetöimiseltä | sinetöimisiltä |
allatiivi | sinetöimiselle | sinetöimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sinetöimisenä (sinetöimisnä) |
sinetöimisinä |
translatiivi | sinetöimiseksi | sinetöimisiksi |
abessiivi | sinetöimisettä | sinetöimisittä |
instruktiivi | – | sinetöimisin |
komitatiivi | – | sinetöimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sinetöimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
sinetöimis- |