siriseminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasiriseminen (38)
- teonnimi verbistä siristä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | siriseminen | sirisemiset |
genetiivi | sirisemisen | sirisemisten sirisemisien |
partitiivi | sirisemistä | sirisemisiä |
akkusatiivi | siriseminen; sirisemisen |
sirisemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sirisemisessä | sirisemisissä |
elatiivi | sirisemisestä | sirisemisistä |
illatiivi | sirisemiseen | sirisemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sirisemisellä | sirisemisillä |
ablatiivi | sirisemiseltä | sirisemisiltä |
allatiivi | sirisemiselle | sirisemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sirisemisenä (sirisemisnä) |
sirisemisinä |
translatiivi | sirisemiseksi | sirisemisiksi |
abessiivi | sirisemisettä | sirisemisittä |
instruktiivi | – | sirisemisin |
komitatiivi | – | sirisemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sirisemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
sirisemis- |