siristeleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasiristeleminen (38)
- teonnimi verbistä siristellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | siristeleminen | siristelemiset |
genetiivi | siristelemisen | siristelemisten siristelemisien |
partitiivi | siristelemistä | siristelemisiä |
akkusatiivi | siristeleminen; siristelemisen |
siristelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | siristelemisessä | siristelemisissä |
elatiivi | siristelemisestä | siristelemisistä |
illatiivi | siristelemiseen | siristelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | siristelemisellä | siristelemisillä |
ablatiivi | siristelemiseltä | siristelemisiltä |
allatiivi | siristelemiselle | siristelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | siristelemisenä (siristelemisnä) |
siristelemisinä |
translatiivi | siristelemiseksi | siristelemisiksi |
abessiivi | siristelemisettä | siristelemisittä |
instruktiivi | – | siristelemisin |
komitatiivi | – | siristelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | siristelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
siristelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi siristellä + johdin -minen