Substantiivi

muokkaa

siristely (2)

  1. siristeleminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsirisˌt̪ely/
  • tavutus: si‧ris‧te‧ly

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi siristely siristelyt
genetiivi siristelyn siristelyjen
siristelyiden
siristelyitten
partitiivi siristelyä siristelyitä
siristelyjä
akkusatiivi siristely;
siristelyn
siristelyt
sisäpaikallissijat
inessiivi siristelyssä siristelyissä
elatiivi siristelystä siristelyistä
illatiivi siristelyyn siristelyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi siristelyllä siristelyillä
ablatiivi siristelyltä siristelyiltä
allatiivi siristelylle siristelyille
muut sijamuodot
essiivi siristelynä siristelyinä
translatiivi siristelyksi siristelyiksi
abessiivi siristelyttä siristelyittä
instruktiivi siristelyin
komitatiivi siristelyine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo siristely-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa