Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

sirkkuli (6)

  1. sirkkulien suvun (Spizella) laji tai yksilö
  2. (lähinnä monikossa) sirkkulien (Passerellidae) heimon laji tai yksilö

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sirkkuli sirkkulit
genetiivi sirkkulin sirkkulien
sirkkuleiden
sirkkuleitten
partitiivi sirkkulia sirkkuleita
sirkkuleja
akkusatiivi sirkkuli;
sirkkulin
sirkkulit
sisäpaikallissijat
inessiivi sirkkulissa sirkkuleissa
elatiivi sirkkulista sirkkuleista
illatiivi sirkkuliin sirkkuleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sirkkulilla sirkkuleilla
ablatiivi sirkkulilta sirkkuleilta
allatiivi sirkkulille sirkkuleille
muut sijamuodot
essiivi sirkkulina sirkkuleina
translatiivi sirkkuliksi sirkkuleiksi
abessiivi sirkkulitta sirkkuleitta
instruktiivi sirkkulein
komitatiivi sirkkuleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sirkkuli-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

johdos sirkku-sanasta; Nimistökomitean luoma sana (1992).[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

amerikansirkkuli, argentiinansirkkuli, harmaasirkkuli, isosirkkuli, kalliosirkkuli, kenttäsirkkuli, ketosirkkuli, marunasirkkuli, mustakurkkusirkkuli, mäntysirkkuli, nokikurkkusirkkuli, oaxacansirkkuli, pensassirkkuli, ruohosirkkuli, ruskolakkisirkkuli, sirkkasirkkuli, viirupääsirkkuli, vyösirkkuli, ylänkösirkkuli

Viitteet muokkaa

  1. Kaisa Häkkinen: Linnun nimi, s. 254. Helsinki: Teos, 2004. ISB-951-851-013-X.