sirottava

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä sirota

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sirottava sirottavat
genetiivi sirottavan sirottavien
(sirottavain)
partitiivi sirottavaa sirottavia
akkusatiivi sirottava; sirottavan sirottavat
sisäpaikallissijat
inessiivi sirottavassa sirottavissa
elatiivi sirottavasta sirottavista
illatiivi sirottavaan sirottaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi sirottavalla sirottavilla
ablatiivi sirottavalta sirottavilta
allatiivi sirottavalle sirottaville
muut sijamuodot
essiivi sirottavana sirottavina
translatiivi sirottavaksi sirottaviksi
abessiivi sirottavatta sirottavitta
instruktiivi sirottavin
komitatiivi sirottavine

sirottava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä sirottaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sirottava sirottavat
genetiivi sirottavan sirottavien
(sirottavain)
partitiivi sirottavaa sirottavia
akkusatiivi sirottava; sirottavan sirottavat
sisäpaikallissijat
inessiivi sirottavassa sirottavissa
elatiivi sirottavasta sirottavista
illatiivi sirottavaan sirottaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi sirottavalla sirottavilla
ablatiivi sirottavalta sirottavilta
allatiivi sirottavalle sirottaville
muut sijamuodot
essiivi sirottavana sirottavina
translatiivi sirottavaksi sirottaviksi
abessiivi sirottavatta sirottavitta
instruktiivi sirottavin
komitatiivi sirottavine