Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

siskous (40)[1]

  1. se, että on sisko; siskona oleminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsiskous/ tai /ˈsiskou̯s/
  • tavutus: sis‧ko‧us / sis‧kous

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi siskous siskoudet
genetiivi siskouden siskouksien
partitiivi siskoutta siskouksia
akkusatiivi siskous;
siskouden
siskoudet
sisäpaikallissijat
inessiivi siskoudessa siskouksissa
elatiivi siskoudesta siskouksista
illatiivi siskouteen siskouksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi siskoudella siskouksilla
ablatiivi siskoudelta siskouksilta
allatiivi siskoudelle siskouksille
muut sijamuodot
essiivi siskoutena siskouksina
translatiivi siskoudeksi siskouksiksi
abessiivi siskoudetta siskouksitta
instruktiivi siskouksin
komitatiivi siskouksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo siskoude-
vahva vartalo siskoute-
konsonantti-
vartalo
siskout-

Etymologia muokkaa

sanan sisko vartalosta sisko- ja suffiksista -us

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • siskous Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40