sisukkuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasisukkuus (40)
- se, että on sisukas
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsisukːuːs/
- tavutus: si‧suk‧kuus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sisukkuus | sisukkuudet |
genetiivi | sisukkuuden | sisukkuuksien |
partitiivi | sisukkuutta | sisukkuuksia |
akkusatiivi | sisukkuus; sisukkuuden |
sisukkuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sisukkuudessa | sisukkuuksissa |
elatiivi | sisukkuudesta | sisukkuuksista |
illatiivi | sisukkuuteen | sisukkuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sisukkuudella | sisukkuuksilla |
ablatiivi | sisukkuudelta | sisukkuuksilta |
allatiivi | sisukkuudelle | sisukkuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sisukkuutena | sisukkuuksina |
translatiivi | sisukkuudeksi | sisukkuuksiksi |
abessiivi | sisukkuudetta | sisukkuuksitta |
instruktiivi | – | sisukkuuksin |
komitatiivi | – | sisukkuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | sisukkuude- | |
vahva vartalo | sisukkuute- | |
konsonantti- vartalo |
sisukkuut- |
Etymologia
muokkaasanan sisukas vartalosta sisukk- ja suffiksista -uus
Käännökset
muokkaa1. se, että on sisukas
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- sisukkuus Kielitoimiston sanakirjassa