sitaisu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasitaisu (2)
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sitaisu | sitaisut |
genetiivi | sitaisun | sitaisujen sitaisuiden sitaisuitten |
partitiivi | sitaisua | sitaisuita sitaisuja |
akkusatiivi | sitaisu; sitaisun |
sitaisut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sitaisussa | sitaisuissa |
elatiivi | sitaisusta | sitaisuista |
illatiivi | sitaisuun | sitaisuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sitaisulla | sitaisuilla |
ablatiivi | sitaisulta | sitaisuilta |
allatiivi | sitaisulle | sitaisuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sitaisuna | sitaisuina |
translatiivi | sitaisuksi | sitaisuiksi |
abessiivi | sitaisutta | sitaisuitta |
instruktiivi | – | sitaisuin |
komitatiivi | – | sitaisuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sitaisu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |