Suomi muokkaa

Katso artikkeli Skalpeeraus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi muokkaa

skalpeeraus (39)

  1. eräiden alkuperäiskansojen eurooppalaisilta omaksuma tapa ryöstää päänahka hävinneiltä vihollisiltaan

Katso myös muokkaa

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈskɑlpeːrɑus/

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi skalpeeraus skalpeeraukset
genetiivi skalpeerauksen skalpeerausten
skalpeerauksien
partitiivi skalpeerausta skalpeerauksia
akkusatiivi skalpeeraus;
skalpeerauksen
skalpeeraukset
sisäpaikallissijat
inessiivi skalpeerauksessa skalpeerauksissa
elatiivi skalpeerauksesta skalpeerauksista
illatiivi skalpeeraukseen skalpeerauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi skalpeerauksella skalpeerauksilla
ablatiivi skalpeeraukselta skalpeerauksilta
allatiivi skalpeeraukselle skalpeerauksille
muut sijamuodot
essiivi skalpeerauksena skalpeerauksina
translatiivi skalpeeraukseksi skalpeerauksiksi
abessiivi skalpeerauksetta skalpeerauksitta
instruktiivi skalpeerauksin
komitatiivi skalpeerauksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo skalpeeraukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
skalpeeraus-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa