skoolaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaskoolaaminen (38)
- teonnimi verbistä skoolata
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | skoolaaminen | skoolaamiset |
genetiivi | skoolaamisen | skoolaamisten skoolaamisien |
partitiivi | skoolaamista | skoolaamisia |
akkusatiivi | skoolaaminen; skoolaamisen |
skoolaamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | skoolaamisessa | skoolaamisissa |
elatiivi | skoolaamisesta | skoolaamisista |
illatiivi | skoolaamiseen | skoolaamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | skoolaamisella | skoolaamisilla |
ablatiivi | skoolaamiselta | skoolaamisilta |
allatiivi | skoolaamiselle | skoolaamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | skoolaamisena (skoolaamisna) |
skoolaamisina |
translatiivi | skoolaamiseksi | skoolaamisiksi |
abessiivi | skoolaamisetta | skoolaamisitta |
instruktiivi | – | skoolaamisin |
komitatiivi | – | skoolaamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | skoolaamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
skoolaamis- |