smokki
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaa- miesten frakkia rennompi iltajuhlissa (kello 18 jälkeen) pitämä puku
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsmokːi/
- tavutus: smok‧ki
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | smokki | smokit |
| genetiivi | smokin | smokkien (smokkein) |
| partitiivi | smokkia | smokkeja |
| akkusatiivi | smokki; smokin |
smokit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | smokissa | smokeissa |
| elatiivi | smokista | smokeista |
| illatiivi | smokkiin | smokkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | smokilla | smokeilla |
| ablatiivi | smokilta | smokeilta |
| allatiivi | smokille | smokeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | smokkina | smokkeina |
| translatiivi | smokiksi | smokeiksi |
| abessiivi | smokitta | smokeitta |
| instruktiivi | – | smokein |
| komitatiivi | – | smokkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | smoki- | |
| vahva vartalo | smokki- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaa< ruotsi << englanti[1]
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- smokki Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 377. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.