soihtu

Katso artikkeli Soihtu Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Soihtu

Substantiivi

soihtu (1-F)

kädessä kannettava varrellinen palavaa ainetta sisältävä valaisuväline
soihtujen (Asphodelus) suvun kasvi

Ääntäminen

IPA: /ˈsoi̯ht̪u/
tavutus: soih‧tu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	soihtu	soihdut
genetiivi	soihdun	soihtujen
partitiivi	soihtua	soihtuja
akkusatiivi	soihtu; soihdun	soihdut
sisäpaikallissijat
inessiivi	soihdussa	soihduissa
elatiivi	soihdusta	soihduista
illatiivi	soihtuun	soihtuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	soihdulla	soihduilla
ablatiivi	soihdulta	soihduilta
allatiivi	soihdulle	soihduille
muut sijamuodot
essiivi	soihtuna	soihtuina
translatiivi	soihduksi	soihduiksi
abessiivi	soihdutta	soihduitta
instruktiivi	–	soihduin
komitatiivi	–	soihtuine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	soihdu-
vahva vartalo	soihtu-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. kädessä kannettava varrellinen palavaa ainetta sisältävä valaisuväline

azeri: məşəl
englanti: torch
espanja: antorcha f.
hollanti: fakkel
italia: torcia f., fiaccola f.
koltansaame: spáiddar
kroaatti: baklja f.
latina: fax f.
latvia: lāpa

liivi: loņț
malaiji: obur
portugali: tocha f.
ranska: torche f.
ruotsi: bloss, fackla
saksa: Fackel
turkki: meşale
uzbekki: mash'al
viro: tõrvik

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

olympiasoihtu, päresoihtu, soihdunkantaja, soihtukulkue, soihtukynttilä, soihtuköynnös, tervasoihtu, tervassoihtu, tulisoihtu, tuohisoihtu

Aiheesta muualla

soihtu Kielitoimiston sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=soihtu&oldid=4637468”