soikeus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- se että jokin on muodoltaan soikea
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsoi̯keus/ tai /ˈsoi̯keu̯s/
- tavutus: soi‧ke‧us / soi‧keus
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | soikeus | soikeudet |
| genetiivi | soikeuden | soikeuksien |
| partitiivi | soikeutta | soikeuksia |
| akkusatiivi | soikeus; soikeuden |
soikeudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | soikeudessa | soikeuksissa |
| elatiivi | soikeudesta | soikeuksista |
| illatiivi | soikeuteen | soikeuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | soikeudella | soikeuksilla |
| ablatiivi | soikeudelta | soikeuksilta |
| allatiivi | soikeudelle | soikeuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | soikeutena | soikeuksina |
| translatiivi | soikeudeksi | soikeuksiksi |
| abessiivi | soikeudetta | soikeuksitta |
| instruktiivi | – | soikeuksin |
| komitatiivi | – | soikeuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | soikeude- | |
| vahva vartalo | soikeute- | |
| konsonantti- vartalo |
soikeut- | |
Etymologia
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- soikeus Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40