soinnillisuus

Suomi

Substantiivi

soinnillisuus (40)

se, että on soinnillinen

Ääntäminen

IPA: /ˈsoi̯nːilˌlisuːs/
tavutus: soin‧nil‧li‧suus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	soinnillisuus	soinnillisuudet
genetiivi	soinnillisuuden	soinnillisuuksien
partitiivi	soinnillisuutta	soinnillisuuksia
akkusatiivi	soinnillisuus; soinnillisuuden	soinnillisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	soinnillisuudessa	soinnillisuuksissa
elatiivi	soinnillisuudesta	soinnillisuuksista
illatiivi	soinnillisuuteen	soinnillisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	soinnillisuudella	soinnillisuuksilla
ablatiivi	soinnillisuudelta	soinnillisuuksilta
allatiivi	soinnillisuudelle	soinnillisuuksille
muut sijamuodot
essiivi	soinnillisuutena	soinnillisuuksina
translatiivi	soinnillisuudeksi	soinnillisuuksiksi
abessiivi	soinnillisuudetta	soinnillisuuksitta
instruktiivi	–	soinnillisuuksin
komitatiivi	–	soinnillisuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	soinnillisuude-
vahva vartalo	soinnillisuute-
konsonantti- vartalo	soinnillisuut-

Etymologia

sanan soinnillinen vartalosta soinnillis- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on soinnillinen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

soinnillisuus Kielitoimiston sanakirjassa