soisuus

Suomi

Substantiivi

soisuus (40)

se, että on soinen

Ääntäminen

IPA: /ˈsoi̯suːs/
tavutus: soi‧suus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	soisuus	soisuudet
genetiivi	soisuuden	soisuuksien
partitiivi	soisuutta	soisuuksia
akkusatiivi	soisuus; soisuuden	soisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	soisuudessa	soisuuksissa
elatiivi	soisuudesta	soisuuksista
illatiivi	soisuuteen	soisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	soisuudella	soisuuksilla
ablatiivi	soisuudelta	soisuuksilta
allatiivi	soisuudelle	soisuuksille
muut sijamuodot
essiivi	soisuutena	soisuuksina
translatiivi	soisuudeksi	soisuuksiksi
abessiivi	soisuudetta	soisuuksitta
instruktiivi	–	soisuuksin
komitatiivi	–	soisuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	soisuude-
vahva vartalo	soisuute-
konsonantti- vartalo	soisuut-

Etymologia

sanan soinen vartalosta sois- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on soinen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

soisuus Kielitoimiston sanakirjassa