sokeneminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasokeneminen (38)
- teonnimi verbistä soeta
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sokeneminen | sokenemiset |
| genetiivi | sokenemisen | sokenemisten sokenemisien |
| partitiivi | sokenemista | sokenemisia |
| akkusatiivi | sokeneminen; sokenemisen |
sokenemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sokenemisessa | sokenemisissa |
| elatiivi | sokenemisesta | sokenemisista |
| illatiivi | sokenemiseen | sokenemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sokenemisella | sokenemisilla |
| ablatiivi | sokenemiselta | sokenemisilta |
| allatiivi | sokenemiselle | sokenemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sokenemisena (sokenemisna) |
sokenemisina |
| translatiivi | sokenemiseksi | sokenemisiksi |
| abessiivi | sokenemisetta | sokenemisitta |
| instruktiivi | – | sokenemisin |
| komitatiivi | – | sokenemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sokenemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sokenemis- | |