sokerikko
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsokeˌrikːo/
- tavutus: so‧ke‧rik‧ko
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sokerikko | sokerikot |
| genetiivi | sokerikon | sokerikoiden sokerikoitten sokerikkojen |
| partitiivi | sokerikkoa | sokerikkoja sokerikoita |
| akkusatiivi | sokerikko; sokerikon |
sokerikot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sokerikossa | sokerikoissa |
| elatiivi | sokerikosta | sokerikoista |
| illatiivi | sokerikkoon | sokerikkoihin sokerikoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sokerikolla | sokerikoilla |
| ablatiivi | sokerikolta | sokerikoilta |
| allatiivi | sokerikolle | sokerikoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sokerikkona | sokerikkoina sokerikoina |
| translatiivi | sokerikoksi | sokerikoiksi |
| abessiivi | sokerikotta | sokerikoitta |
| instruktiivi | – | sokerikoin |
| komitatiivi | – | sokerikkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | sokeriko- | |
| vahva vartalo | sokerikko- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. sokerin tarjoiluastia
|
|
Aiheesta muualla
muokkaa- sokerikko Kielitoimiston sanakirjassa