solukko
Katso myös: Solukko |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (biologia) kasveilla oleva samanlaisista tai samaa tehtävää toimittavista soluista koostuva kokonaisuus
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsolukːo/
- tavutus: so‧luk‧ko
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | solukko | solukot |
genetiivi | solukon | solukoiden solukoitten solukkojen |
partitiivi | solukkoa | solukkoja solukoita |
akkusatiivi | solukko; solukon |
solukot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | solukossa | solukoissa |
elatiivi | solukosta | solukoista |
illatiivi | solukkoon | solukkoihin solukoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | solukolla | solukoilla |
ablatiivi | solukolta | solukoilta |
allatiivi | solukolle | solukoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | solukkona | solukkoina solukoina |
translatiivi | solukoksi | solukoiksi |
abessiivi | solukotta | solukoitta |
instruktiivi | – | solukoin |
komitatiivi | – | solukkoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | soluko- | |
vahva vartalo | solukko- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. kasveilla oleva samanlaisista tai samaa tehtävää toimittavista soluista koostuva kokonaisuus
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |