sopuisuus

Suomi

Substantiivi

sopuisuus (40)

se, että on sopuisa

Ääntäminen

IPA: /ˈsopui̯suːs/
tavutus: so‧pui‧suus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	sopuisuus	sopuisuudet
genetiivi	sopuisuuden	sopuisuuksien
partitiivi	sopuisuutta	sopuisuuksia
akkusatiivi	sopuisuus; sopuisuuden	sopuisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	sopuisuudessa	sopuisuuksissa
elatiivi	sopuisuudesta	sopuisuuksista
illatiivi	sopuisuuteen	sopuisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	sopuisuudella	sopuisuuksilla
ablatiivi	sopuisuudelta	sopuisuuksilta
allatiivi	sopuisuudelle	sopuisuuksille
muut sijamuodot
essiivi	sopuisuutena	sopuisuuksina
translatiivi	sopuisuudeksi	sopuisuuksiksi
abessiivi	sopuisuudetta	sopuisuuksitta
instruktiivi	–	sopuisuuksin
komitatiivi	–	sopuisuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	sopuisuude-
vahva vartalo	sopuisuute-
konsonantti- vartalo	sopuisuut-

Etymologia

sanan sopuisa vartalosta sopuis- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on sopuisa

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

sopuisuus Kielitoimiston sanakirjassa