Suomi muokkaa

 
Trumpetti ja neljä erilaista sordiinoa (yksi valmiina käyttöön torven suulla).

Substantiivi muokkaa

sordiino (2)

  1. (musiikki) soittimessa käytettävä lisälaite, joka vaimentaa ääntä ja usein myös muuttaa sen sävyä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: [ˈso̞rdiːno̞]
Tavuttaminen
  • sor-dii-no

Etymologia muokkaa

< italian sanasta sordino

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sordiino sordiinot
genetiivi sordiinon sordiinojen
sordiinoiden
sordiinoitten
partitiivi sordiinoa sordiinoita
sordiinoja
akkusatiivi sordiino;
sordiinon
sordiinot
sisäpaikallissijat
inessiivi sordiinossa sordiinoissa
elatiivi sordiinosta sordiinoista
illatiivi sordiinoon sordiinoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sordiinolla sordiinoilla
ablatiivi sordiinolta sordiinoilta
allatiivi sordiinolle sordiinoille
muut sijamuodot
essiivi sordiinona sordiinoina
translatiivi sordiinoksi sordiinoiksi
abessiivi sordiinotta sordiinoitta
instruktiivi sordiinoin
komitatiivi sordiinoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sordiino-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa