soritus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
soritus (39)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsorit̪us/
- tavutus: so‧ri‧tus
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | soritus | soritukset |
| genetiivi | sorituksen | soritusten sorituksien |
| partitiivi | soritusta | sorituksia |
| akkusatiivi | soritus; sorituksen |
soritukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sorituksessa | sorituksissa |
| elatiivi | sorituksesta | sorituksista |
| illatiivi | soritukseen | sorituksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sorituksella | sorituksilla |
| ablatiivi | soritukselta | sorituksilta |
| allatiivi | soritukselle | sorituksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sorituksena | sorituksina |
| translatiivi | soritukseksi | sorituksiksi |
| abessiivi | sorituksetta | sorituksitta |
| instruktiivi | – | sorituksin |
| komitatiivi | – | sorituksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | soritukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
soritus- | |
Etymologia muokkaa
johdos verbistä sorittaa (sorit- + -us)
Käännökset muokkaa
1. sorittaminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- soritus Kielitoimiston sanakirjassa