sorkkinut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä sorkkia

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sorkkinut sorkkineet
genetiivi sorkkineen sorkkineiden
sorkkineitten
partitiivi sorkkinutta sorkkineita
akkusatiivi sorkkinut; sorkkineen sorkkineet
sisäpaikallissijat
inessiivi sorkkineessa sorkkineissa
elatiivi sorkkineesta sorkkineista
illatiivi sorkkineeseen sorkkineisiin
sorkkineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sorkkineella sorkkineilla
ablatiivi sorkkineelta sorkkineilta
allatiivi sorkkineelle sorkkineille
muut sijamuodot
essiivi sorkkineena sorkkineina
translatiivi sorkkineeksi sorkkineiksi
abessiivi sorkkineetta sorkkineitta
instruktiivi sorkkinein
komitatiivi sorkkineine