sorto

Suomi

Substantiivi

sorto (1-K) (monikko sorrot)

1. vallan käyttö julmalla, kovakouraisella ja epäoikeudenmukaisella tavalla

   Työn orjat sorron yöstä nouskaa (Kansainvälinen)

2. (merenkulku, ilmailu) veden tai ilman virtausten poikkeuttava vaikutus aluksen kulkusuuntaan

   Voimakas sorto aiheuttaa ohjaustoimista huolimatta reitiltä poikkeamisen.

3. (intersektionaalinen feminismi) etuoikeutettujen syrjintä sorrettuja vastaan

   Sorto rassaa lihavia työpaikoilla (is.fi)

Ääntäminen

• IPA: /ˈsort̪o/
• tavutus: sor‧to

Käännökset

1. lakkaamaton henkinen ja fyysinen alistaminen ja painostaminen

englanti: oppression, repression ruotsi: förtryck

saksa: Unterdrückung f.

2. virtausten poikkeuttava vaikutus aluksen kulkusuuntaan

saksa: Drift f., Abrift f., Leeweg m.

Liittyvät sanat

• piina
• riisto
• sortaja
• sortuma
• vaino

Yhdyssanat

rotusorto, sekasorto, sortohallinto, sortohallitus, sortokausi, sortokulma, sortotoimi, sortovalta

Aiheesta muualla

• sorto Kielitoimiston sanakirjassa

Esperanto

Substantiivi

sorto

1. kohtalo