sotkeutuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasotkeutuminen (38)
- se, kun jokin sotkeutuu
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sotkeutuminen | sotkeutumiset |
genetiivi | sotkeutumisen | sotkeutumisten sotkeutumisien |
partitiivi | sotkeutumista | sotkeutumisia |
akkusatiivi | sotkeutuminen; sotkeutumisen |
sotkeutumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sotkeutumisessa | sotkeutumisissa |
elatiivi | sotkeutumisesta | sotkeutumisista |
illatiivi | sotkeutumiseen | sotkeutumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sotkeutumisella | sotkeutumisilla |
ablatiivi | sotkeutumiselta | sotkeutumisilta |
allatiivi | sotkeutumiselle | sotkeutumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sotkeutumisena (sotkeutumisna) |
sotkeutumisina |
translatiivi | sotkeutumiseksi | sotkeutumisiksi |
abessiivi | sotkeutumisetta | sotkeutumisitta |
instruktiivi | – | sotkeutumisin |
komitatiivi | – | sotkeutumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sotkeutumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
sotkeutumis- |
Käännökset
muokkaaNumero puuttuu. Selite puuttuu.
|