Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

sovittelija (12)[1]

  1. henkilö, joka sovittelee (riitaa)
    valtakunnansovittelija

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sovittelija sovittelijat
genetiivi sovittelijan sovittelijoiden
sovittelijoitten
(sovittelijain)
partitiivi sovittelijaa sovittelijoita
akkusatiivi sovittelija;
sovittelijan
sovittelijat
sisäpaikallissijat
inessiivi sovittelijassa sovittelijoissa
elatiivi sovittelijasta sovittelijoista
illatiivi sovittelijaan sovittelijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sovittelijalla sovittelijoilla
ablatiivi sovittelijalta sovittelijoilta
allatiivi sovittelijalle sovittelijoille
muut sijamuodot
essiivi sovittelijana sovittelijoina
translatiivi sovittelijaksi sovittelijoiksi
abessiivi sovittelijatta sovittelijoitta
instruktiivi sovittelijoin
komitatiivi sovittelijoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sovittelija-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

välimies, välittäjä, neuvottelija

Yhdyssanat muokkaa

valtakunnansovittelija

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12