Substantiivi

muokkaa

spaatteli (6)[1]

  1. laboratoriossa käytettävä lusikka

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈspɑːt̪ːeli/
  • tavutus: spaat‧te‧li

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi spaatteli spaattelit
genetiivi spaattelin spaattelien
spaatteleiden
spaatteleitten
partitiivi spaattelia spaatteleita
spaatteleja
akkusatiivi spaatteli;
spaattelin
spaattelit
sisäpaikallissijat
inessiivi spaattelissa spaatteleissa
elatiivi spaattelista spaatteleista
illatiivi spaatteliin spaatteleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi spaattelilla spaatteleilla
ablatiivi spaattelilta spaatteleilta
allatiivi spaattelille spaatteleille
muut sijamuodot
essiivi spaattelina spaatteleina
translatiivi spaatteliksi spaatteleiksi
abessiivi spaattelitta spaatteleitta
instruktiivi spaattelein
komitatiivi spaatteleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo spaatteli-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6