sparraaja
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasparraaja (10)
- henkilö, joka sparraa
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈspɑrːɑːjɑ/
- tavutus: spar‧raa‧ja
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sparraaja | sparraajat |
| genetiivi | sparraajan | sparraajien (sparraajain) |
| partitiivi | sparraajaa | sparraajia |
| akkusatiivi | sparraaja; sparraajan |
sparraajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sparraajassa | sparraajissa |
| elatiivi | sparraajasta | sparraajista |
| illatiivi | sparraajaan | sparraajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sparraajalla | sparraajilla |
| ablatiivi | sparraajalta | sparraajilta |
| allatiivi | sparraajalle | sparraajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sparraajana | sparraajina |
| translatiivi | sparraajaksi | sparraajiksi |
| abessiivi | sparraajatta | sparraajitta |
| instruktiivi | – | sparraajin |
| komitatiivi | – | sparraajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sparraaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaa1. henkilö, joka sparraa
|
Aiheesta muualla
muokkaa- sparraaja Kielitoimiston sanakirjassa