spekuloiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaspekuloiminen (38)
- teonnimi verbistä spekuloida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | spekuloiminen | spekuloimiset |
genetiivi | spekuloimisen | spekuloimisten spekuloimisien |
partitiivi | spekuloimista | spekuloimisia |
akkusatiivi | spekuloiminen; spekuloimisen |
spekuloimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | spekuloimisessa | spekuloimisissa |
elatiivi | spekuloimisesta | spekuloimisista |
illatiivi | spekuloimiseen | spekuloimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | spekuloimisella | spekuloimisilla |
ablatiivi | spekuloimiselta | spekuloimisilta |
allatiivi | spekuloimiselle | spekuloimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | spekuloimisena (spekuloimisna) |
spekuloimisina |
translatiivi | spekuloimiseksi | spekuloimisiksi |
abessiivi | spekuloimisetta | spekuloimisitta |
instruktiivi | – | spekuloimisin |
komitatiivi | – | spekuloimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | spekuloimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
spekuloimis- |
Etymologia
muokkaa- verbi spekuloida + johdin -minen