spitaalinen
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaaspitaalinen (38)
- sellainen, joka sairastaa spitaalia
Käännökset
muokkaaSubstantiivi
muokkaaspitaalinen (38)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈspit̪ɑːˌlinen/
- tavutus: spi‧taa‧li‧nen
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | spitaalinen | spitaaliset |
genetiivi | spitaalisen | spitaalisten spitaalisien |
partitiivi | spitaalista | spitaalisia |
akkusatiivi | spitaalinen; spitaalisen |
spitaaliset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | spitaalisessa | spitaalisissa |
elatiivi | spitaalisesta | spitaalisista |
illatiivi | spitaaliseen | spitaalisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | spitaalisella | spitaalisilla |
ablatiivi | spitaaliselta | spitaalisilta |
allatiivi | spitaaliselle | spitaalisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | spitaalisena (spitaalisna) |
spitaalisina |
translatiivi | spitaaliseksi | spitaalisiksi |
abessiivi | spitaalisetta | spitaalisitta |
instruktiivi | – | spitaalisin |
komitatiivi | – | spitaalisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | spitaalise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
spitaalis- |
Käännökset
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- spitaalinen Kielitoimiston sanakirjassa