sporttisuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasporttisuus (40)
- se, että on sporttinen; urheilullisuus
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsport̪ːisuːs/
- tavutus: sport‧ti‧suus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sporttisuus | sporttisuudet |
genetiivi | sporttisuuden | sporttisuuksien |
partitiivi | sporttisuutta | sporttisuuksia |
akkusatiivi | sporttisuus; sporttisuuden |
sporttisuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sporttisuudessa | sporttisuuksissa |
elatiivi | sporttisuudesta | sporttisuuksista |
illatiivi | sporttisuuteen | sporttisuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sporttisuudella | sporttisuuksilla |
ablatiivi | sporttisuudelta | sporttisuuksilta |
allatiivi | sporttisuudelle | sporttisuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sporttisuutena | sporttisuuksina |
translatiivi | sporttisuudeksi | sporttisuuksiksi |
abessiivi | sporttisuudetta | sporttisuuksitta |
instruktiivi | – | sporttisuuksin |
komitatiivi | – | sporttisuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | sporttisuude- | |
vahva vartalo | sporttisuute- | |
konsonantti- vartalo |
sporttisuut- |
Etymologia
muokkaasanan sporttinen vartalosta sporttis- ja suffiksista -uus
Käännökset
muokkaa1. urheilullisuus
Ks. urheilullisuus |
Aiheesta muualla
muokkaa- sporttisuus Kielitoimiston sanakirjassa