starttaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaastarttaaminen (38)
- teonnimi verbistä startata
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | starttaaminen | starttaamiset |
| genetiivi | starttaamisen | starttaamisten starttaamisien |
| partitiivi | starttaamista | starttaamisia |
| akkusatiivi | starttaaminen; starttaamisen |
starttaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | starttaamisessa | starttaamisissa |
| elatiivi | starttaamisesta | starttaamisista |
| illatiivi | starttaamiseen | starttaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | starttaamisella | starttaamisilla |
| ablatiivi | starttaamiselta | starttaamisilta |
| allatiivi | starttaamiselle | starttaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | starttaamisena (starttaamisna) |
starttaamisina |
| translatiivi | starttaamiseksi | starttaamisiksi |
| abessiivi | starttaamisetta | starttaamisitta |
| instruktiivi | – | starttaamisin |
| komitatiivi | – | starttaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | starttaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
starttaamis- | |