stati

Italia

Substantiivi

stati

1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta stato

Verbi

stati

1. (taivutusmuoto) monikon maskuliininen partisiipin perfekti verbistä stare
2. (taivutusmuoto) monikon maskuliininen partisiipin perfekti verbistä essere

Kroaatti

Verbi

stȁti (yks. 1. stȁnēm) (perfektiivinen) (imperfektiivinen stȁjati)

1. pysähtyä

Ääntäminen

• IPA: /'stâːti/
• tavutus: sta‧ti

Taivutus

    Verbin stati taivutus 

Infinitiivi Preteritin adverbi Gerundi stati stavši – Aikamuoto Yksikkö Monikko 1. pers. 2. pers. 3. pers. 1. pers. 2. pers. 3. pers. Preesens stanem staneš stane stanemo stanete stanu Aoristi stadoh stade stadosmo stadoste stadoše Imperatiivi – stani – stanimo stanite – Aktiivin partisiipin perfekti stao m. stala f. stalo n. stali m. stale f. stala n.

Liittyvät sanat

• nastati, nestati, opstati, ostati, postati, prestati, pristati, sastati se, sustati, ustati, zastati

Synonyymit

• zaustaviti se

Verbi

stȁti (yks. 1. stȁnēm) (perfektiivinen)

1. (3. pers.) mahtua

Ääntäminen

• IPA: /'stâːti/
• tavutus: sta‧ti

Taivutus

Ks. yllä.

Aiheesta muualla

• stȁti Hrvatski jezični portal
• stȁti Školski rječnik hrvatskoga jezika

Latina

Verbi

statī

1. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin genetiivimuoto sanasta status (joka on partisiipin perfekti sanasta sistō)
2. (taivutusmuoto) yksikön neutrin genetiivimuoto sanasta status (joka on partisiipin perfekti sanasta sistō)
3. (taivutusmuoto) monikon maskuliinin akkusatiivimuoto sanasta status (joka on partisiipin perfekti sanasta sistō)