stigmatisoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaastigmatisoiminen (38)
- teonnimi verbistä stigmatisoida
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | stigmatisoiminen | stigmatisoimiset |
| genetiivi | stigmatisoimisen | stigmatisoimisten stigmatisoimisien |
| partitiivi | stigmatisoimista | stigmatisoimisia |
| akkusatiivi | stigmatisoiminen; stigmatisoimisen |
stigmatisoimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | stigmatisoimisessa | stigmatisoimisissa |
| elatiivi | stigmatisoimisesta | stigmatisoimisista |
| illatiivi | stigmatisoimiseen | stigmatisoimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | stigmatisoimisella | stigmatisoimisilla |
| ablatiivi | stigmatisoimiselta | stigmatisoimisilta |
| allatiivi | stigmatisoimiselle | stigmatisoimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | stigmatisoimisena (stigmatisoimisna) |
stigmatisoimisina |
| translatiivi | stigmatisoimiseksi | stigmatisoimisiksi |
| abessiivi | stigmatisoimisetta | stigmatisoimisitta |
| instruktiivi | – | stigmatisoimisin |
| komitatiivi | – | stigmatisoimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | stigmatisoimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
stigmatisoimis- | |
Etymologia
muokkaa- verbi stigmatisoida + johdin -minen