strittaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaastrittaaminen (38)
- teonnimi verbistä stritata
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | strittaaminen | strittaamiset |
| genetiivi | strittaamisen | strittaamisten strittaamisien |
| partitiivi | strittaamista | strittaamisia |
| akkusatiivi | strittaaminen; strittaamisen |
strittaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | strittaamisessa | strittaamisissa |
| elatiivi | strittaamisesta | strittaamisista |
| illatiivi | strittaamiseen | strittaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | strittaamisella | strittaamisilla |
| ablatiivi | strittaamiselta | strittaamisilta |
| allatiivi | strittaamiselle | strittaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | strittaamisena (strittaamisna) |
strittaamisina |
| translatiivi | strittaamiseksi | strittaamisiksi |
| abessiivi | strittaamisetta | strittaamisitta |
| instruktiivi | – | strittaamisin |
| komitatiivi | – | strittaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | strittaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
strittaamis- | |