Katso myös: sūdoku
Wikipedia
Katso artikkeli Sudoku Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

sudoku (2)

  1. japanilainen logiikkapeli, jossa täytetään ruudukkoa numeroilla
  2. (nettislangia) itsemurha

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sudoku sudokut
genetiivi sudokun sudokujen
sudokuiden
sudokuitten
partitiivi sudokua sudokuita
sudokuja
akkusatiivi sudoku;
sudokun
sudokut
sisäpaikallissijat
inessiivi sudokussa sudokuissa
elatiivi sudokusta sudokuista
illatiivi sudokuun sudokuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sudokulla sudokuilla
ablatiivi sudokulta sudokuilta
allatiivi sudokulle sudokuille
muut sijamuodot
essiivi sudokuna sudokuina
translatiivi sudokuksi sudokuiksi
abessiivi sudokutta sudokuitta
instruktiivi sudokuin
komitatiivi sudokuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sudoku-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

japanin kielen 数独 (sūdoku)

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • sudoku Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

sudoku (monikko sudokus)

  1. sudoku