suhaileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasuhaileminen (38)
- teonnimi verbistä suhailla
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | suhaileminen | suhailemiset |
| genetiivi | suhailemisen | suhailemisten suhailemisien |
| partitiivi | suhailemista | suhailemisia |
| akkusatiivi | suhaileminen; suhailemisen |
suhailemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | suhailemisessa | suhailemisissa |
| elatiivi | suhailemisesta | suhailemisista |
| illatiivi | suhailemiseen | suhailemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | suhailemisella | suhailemisilla |
| ablatiivi | suhailemiselta | suhailemisilta |
| allatiivi | suhailemiselle | suhailemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | suhailemisena (suhailemisna) |
suhailemisina |
| translatiivi | suhailemiseksi | suhailemisiksi |
| abessiivi | suhailemisetta | suhailemisitta |
| instruktiivi | – | suhailemisin |
| komitatiivi | – | suhailemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | suhailemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
suhailemis- | |