suihkari
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasuihkari (6)
- (puhekieltä) suihkukone
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsui̯hkɑri/
- tavutus: suih‧ka‧ri
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | suihkari | suihkarit |
genetiivi | suihkarin | suihkarien suihkareiden suihkareitten |
partitiivi | suihkaria | suihkareita suihkareja |
akkusatiivi | suihkari; suihkarin |
suihkarit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | suihkarissa | suihkareissa |
elatiivi | suihkarista | suihkareista |
illatiivi | suihkariin | suihkareihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | suihkarilla | suihkareilla |
ablatiivi | suihkarilta | suihkareilta |
allatiivi | suihkarille | suihkareille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | suihkarina | suihkareina |
translatiivi | suihkariksi | suihkareiksi |
abessiivi | suihkaritta | suihkareitta |
instruktiivi | – | suihkarein |
komitatiivi | – | suihkareine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | suihkari- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla
muokkaa- suihkari Kielitoimiston sanakirjassa