suistanut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä suistaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi suistanut suistaneet
genetiivi suistaneen suistaneiden
suistaneitten
partitiivi suistanutta suistaneita
akkusatiivi suistanut; suistaneen suistaneet
sisäpaikallissijat
inessiivi suistaneessa suistaneissa
elatiivi suistaneesta suistaneista
illatiivi suistaneeseen suistaneisiin
suistaneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi suistaneella suistaneilla
ablatiivi suistaneelta suistaneilta
allatiivi suistaneelle suistaneille
muut sijamuodot
essiivi suistaneena suistaneina
translatiivi suistaneeksi suistaneiksi
abessiivi suistaneetta suistaneitta
instruktiivi suistanein
komitatiivi suistaneine