[1] Suitset ja kuolainrenkaista lähtevät ohjat

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

suitset (30)

  1. osa hevosten valjaista, päitsiin kiinnitetty hallinta- ja ohjauslaite, johon liitetään ohjakset
    Suitset voivat olla kuolaimelliset tai kuolaimettomat.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsui̯t̪set̪/
  • tavutus: suit‧set

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi suitset
genetiivi suitsien
(suisten)
partitiivi suitsia
akkusatiivi –;
suitset
sisäpaikallissijat
inessiivi suitsissa
elatiivi suitsista
illatiivi suitsiin
ulkopaikallissijat
adessiivi suitsilla
ablatiivi suitsilta
allatiivi suitsille
muut sijamuodot
essiivi suitsina
translatiivi suitsiksi
abessiivi suitsitta
instruktiivi suitsin
komitatiivi suitsine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo suitse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
suis-

Etymologia muokkaa

johdos sanasta suu[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • suitset Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.