suitsiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasuitsiminen (38)
- teonnimi verbistä suitsia
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | suitsiminen | suitsimiset |
| genetiivi | suitsimisen | suitsimisten suitsimisien |
| partitiivi | suitsimista | suitsimisia |
| akkusatiivi | suitsiminen; suitsimisen |
suitsimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | suitsimisessa | suitsimisissa |
| elatiivi | suitsimisesta | suitsimisista |
| illatiivi | suitsimiseen | suitsimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | suitsimisella | suitsimisilla |
| ablatiivi | suitsimiselta | suitsimisilta |
| allatiivi | suitsimiselle | suitsimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | suitsimisena (suitsimisna) |
suitsimisina |
| translatiivi | suitsimiseksi | suitsimisiksi |
| abessiivi | suitsimisetta | suitsimisitta |
| instruktiivi | – | suitsimisin |
| komitatiivi | – | suitsimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | suitsimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
suitsimis- | |