sujuttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasujuttaminen (38)
- teonnimi verbistä sujuttaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sujuttaminen | sujuttamiset |
genetiivi | sujuttamisen | sujuttamisten sujuttamisien |
partitiivi | sujuttamista | sujuttamisia |
akkusatiivi | sujuttaminen; sujuttamisen |
sujuttamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sujuttamisessa | sujuttamisissa |
elatiivi | sujuttamisesta | sujuttamisista |
illatiivi | sujuttamiseen | sujuttamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sujuttamisella | sujuttamisilla |
ablatiivi | sujuttamiselta | sujuttamisilta |
allatiivi | sujuttamiselle | sujuttamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sujuttamisena (sujuttamisna) |
sujuttamisina |
translatiivi | sujuttamiseksi | sujuttamisiksi |
abessiivi | sujuttamisetta | sujuttamisitta |
instruktiivi | – | sujuttamisin |
komitatiivi | – | sujuttamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sujuttamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
sujuttamis- |