sujuvuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasujuvuus (40)
- se, että on sujuva
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsujuʋuːs/
- tavutus: su‧ju‧vuus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sujuvuus | sujuvuudet |
genetiivi | sujuvuuden | sujuvuuksien |
partitiivi | sujuvuutta | sujuvuuksia |
akkusatiivi | sujuvuus; sujuvuuden |
sujuvuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sujuvuudessa | sujuvuuksissa |
elatiivi | sujuvuudesta | sujuvuuksista |
illatiivi | sujuvuuteen | sujuvuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sujuvuudella | sujuvuuksilla |
ablatiivi | sujuvuudelta | sujuvuuksilta |
allatiivi | sujuvuudelle | sujuvuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sujuvuutena | sujuvuuksina |
translatiivi | sujuvuudeksi | sujuvuuksiksi |
abessiivi | sujuvuudetta | sujuvuuksitta |
instruktiivi | – | sujuvuuksin |
komitatiivi | – | sujuvuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | sujuvuude- | |
vahva vartalo | sujuvuute- | |
konsonantti- vartalo |
sujuvuut- |
Etymologia
muokkaasanan sujuva vartalosta sujuv- ja suffiksista -uus
Käännökset
muokkaa1. se, että on sujuva
|
Aiheesta muualla
muokkaa- sujuvuus Kielitoimiston sanakirjassa