Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

sukkeluus (40)

  1. se, että on sukkela

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsukːeluːs/
  • tavutus: suk‧ke‧luus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sukkeluus sukkeluudet
genetiivi sukkeluuden sukkeluuksien
partitiivi sukkeluutta sukkeluuksia
akkusatiivi sukkeluus;
sukkeluuden
sukkeluudet
sisäpaikallissijat
inessiivi sukkeluudessa sukkeluuksissa
elatiivi sukkeluudesta sukkeluuksista
illatiivi sukkeluuteen sukkeluuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sukkeluudella sukkeluuksilla
ablatiivi sukkeluudelta sukkeluuksilta
allatiivi sukkeluudelle sukkeluuksille
muut sijamuodot
essiivi sukkeluutena sukkeluuksina
translatiivi sukkeluudeksi sukkeluuksiksi
abessiivi sukkeluudetta sukkeluuksitta
instruktiivi sukkeluuksin
komitatiivi sukkeluuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo sukkeluude-
vahva vartalo sukkeluute-
konsonantti-
vartalo
sukkeluut-

Etymologia muokkaa

sanan sukkela vartalosta sukkel- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa