sukuloiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasukuloiminen (38)
- teonnimi verbistä sukuloida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sukuloiminen | sukuloimiset |
genetiivi | sukuloimisen | sukuloimisten sukuloimisien |
partitiivi | sukuloimista | sukuloimisia |
akkusatiivi | sukuloiminen; sukuloimisen |
sukuloimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sukuloimisessa | sukuloimisissa |
elatiivi | sukuloimisesta | sukuloimisista |
illatiivi | sukuloimiseen | sukuloimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sukuloimisella | sukuloimisilla |
ablatiivi | sukuloimiselta | sukuloimisilta |
allatiivi | sukuloimiselle | sukuloimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sukuloimisena (sukuloimisna) |
sukuloimisina |
translatiivi | sukuloimiseksi | sukuloimisiksi |
abessiivi | sukuloimisetta | sukuloimisitta |
instruktiivi | – | sukuloimisin |
komitatiivi | – | sukuloimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sukuloimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
sukuloimis- |