Substantiivi

muokkaa

sulatto (1-C)

  1. teollisuuslaitos, jossa sulatetaan metallia; valimo

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsulɑt̪ːo/
  • tavutus: su‧lat‧to

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sulatto sulatot
genetiivi sulaton sulattojen
partitiivi sulattoa sulattoja
akkusatiivi sulatto;
sulaton
sulatot
sisäpaikallissijat
inessiivi sulatossa sulatoissa
elatiivi sulatosta sulatoista
illatiivi sulattoon sulattoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sulatolla sulatoilla
ablatiivi sulatolta sulatoilta
allatiivi sulatolle sulatoille
muut sijamuodot
essiivi sulattona sulattoina
translatiivi sulatoksi sulatoiksi
abessiivi sulatotta sulatoitta
instruktiivi sulatoin
komitatiivi sulattoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo sulato-
vahva vartalo sulatto-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

verbistä sulattaa

Käännökset

muokkaa