suloisuus

Suomi

Substantiivi

suloisuus (40)

se, että on suloinen

Ääntäminen

IPA: /ˈsuloi̯suːs/
tavutus: su‧loi‧suus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	suloisuus	suloisuudet
genetiivi	suloisuuden	suloisuuksien
partitiivi	suloisuutta	suloisuuksia
akkusatiivi	suloisuus; suloisuuden	suloisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	suloisuudessa	suloisuuksissa
elatiivi	suloisuudesta	suloisuuksista
illatiivi	suloisuuteen	suloisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	suloisuudella	suloisuuksilla
ablatiivi	suloisuudelta	suloisuuksilta
allatiivi	suloisuudelle	suloisuuksille
muut sijamuodot
essiivi	suloisuutena	suloisuuksina
translatiivi	suloisuudeksi	suloisuuksiksi
abessiivi	suloisuudetta	suloisuuksitta
instruktiivi	–	suloisuuksin
komitatiivi	–	suloisuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	suloisuude-
vahva vartalo	suloisuute-
konsonantti- vartalo	suloisuut-

Etymologia

sanan suloinen vartalosta sulois- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on suloinen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

suloisuus Kielitoimiston sanakirjassa