Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

sumppu (1-B)

  1. elävien kalojen lyhytaikaiseen säilyttämiseen käytettävä vedessä sijaitseva häkki tms.
  2. liikenneväylän pullonkaula; kohta jossa liikenne hidastuu ja ruuhkautuu, sumputtuu

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsumpːu/
  • tavutus: sump‧pu

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sumppu sumput
genetiivi sumpun sumppujen
partitiivi sumppua sumppuja
akkusatiivi sumppu;
sumpun
sumput
sisäpaikallissijat
inessiivi sumpussa sumpuissa
elatiivi sumpusta sumpuista
illatiivi sumppuun sumppuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sumpulla sumpuilla
ablatiivi sumpulta sumpuilta
allatiivi sumpulle sumpuille
muut sijamuodot
essiivi sumppuna sumppuina
translatiivi sumpuksi sumpuiksi
abessiivi sumputta sumpuitta
instruktiivi sumpuin
komitatiivi sumppuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo sumpu-
vahva vartalo sumppu-
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

kalasumppu, sumppupuolustus

Aiheesta muualla muokkaa

  • sumppu Kielitoimiston sanakirjassa
  • sumppu Tieteen termipankissa